Monen ensimmäisiä reaktioita plussatestin jälkeen, ensijärkytyksestä selvittyään, on selvittää raskausajan ruokarajoitukset. Osa on tietenkin tehnyt tämän jo yritysaikana mutta osalle listan pituus tulee järkytyksenä. Mitä, en saa syödä sushia? Selviänkö ilman salmiakkia? Rajoituksista osa on enemmän ja osa vähemmän perusteltuja, eivätkä ne ole mitään ehdottomia kieltoja. Kerta-annoksesta mitään "kiellettyä" tuskin koituu ongelmia, ellet satu olemaan niin epäonninen että se sisältää listerian tai toksoplasman. Olen kaivellut internetin syövereistä tietoa siitä kuinka suuri tämä riski todellisuudessa on ja lisännyt mukaan maallikon mielipiteeni.
Listerioosiriskin sisältävät tuotteet: raaka kala ja liha, pastöroimattomasta maidosta valmistetut juustot, raa'at kasvikset
Eviran mukaan listeriabakteerin aiheuttamaan listerioosiin sairastuu vuosittain 20-60 henkilöä, suurin osa yli 70-vuotiaita. Kuolleisuus on jopa 20–40 %. En tiedä perustuuko tämä luku todettuihin tapauksiin vai arvioon, listeria voi nimittäin terveellä aikuisella olla täysin oireeton. Ei kuitenkaan kuulosta kovin suurelta riskiltä maassa jossa syödään runsaasti raakaa kalaa. "Raskaana olevilla listerioosi ilmenee kuumetautina, joka muistuttaa tavanomaista influenssaa (kuume, päänsärky, lihaskivut) ja joka voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen (evira)." Raskaudenaikaisia tapauksia todetaan Suomessa vuosittain vain muutama ja sitä hoidetaan antibiooteilla. Listerioosiin sairastuminen raskausaikana on siis oikeasti vakava juttu, mutta mielestäni riski tämän tapahtumiseksi melko pieni ainakin sen aiheuttamaan hysteriaan, stressiin ja pelkoon nähden. Jos siis tulit syöneeksi salaattipöydästä fetaa tai mozzarellaa niin on kyllä mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä että sait listeriatartunnan.
 |
| Porkkana kasvaa maan alla ja sisältää sekä listeria- että toksoplasmariskin. Porkkanat kannattaa pestä, kuoria ja pestä uudelleen jos ne meinaa syödä raakana. |
Nettikeskusteluja luettuani olen huomannut että pahimmillaan listeriahysteria aiheuttaa sen ettei nainen uskalla syödä enää mitään kasviksia raakana. Tämä estää mm. salaattien syömisen ja vaikeuttaa elämää kohtuuttoman paljon. On toki niitäkin jotka jatkavat graavilohesta ja pehmeistä juustoista nauttimista välittämättä varoituksista. Itse olen säilyttänyt mielenterveyteni pysymällä keskipolulla. Pysyn erossa suurimmasta riskistä: tuotteista joista löydetään vuosittain listeriaa, eli raa'asta kalasta (ja lihasta). Pehmeistä juustoista olen syönyt fetaa ja tuorejuustoa kun pakkaus on vasta avattu ja tuore, en pitkään jääkaapissa säilyteltyjä. Muita juustoja kuumennettuna kuplivan kuumaksi. Juurekset pesen, kuorin ja pesen uudelleen. Muille kasviksille riittää pesu. Ulkomaiset pakastekasvikset, -marjat ja valmisruuat kuumennettuna. Noudattaisinpa sääntöjä kuinka tarkkaan syyttäisin kuitenkin itseäni jos onnistuisin saamaan tartunnan. Listerioosin riski on kuitenkin pienempi kuin sen pelkäämisen aiheuttaman stressin tuomat haitat. Minun mielestäni.
Toksoplasma gondii on alkueläinloinen, jonka pääisäntä on kissa. Kissan ulosteiden kautta loinen leviää maaperään ja sitä kautta kasveihin ja niitä syöviin eläimiin. Ja näitä eläimiä syöviin ihmisiin. Suomalaisista n. 20% on saanut tartunnan aikuisikään mennessä, useimmat jo kohdussa. Suurin osa ihmisistä ei koskaan saa tietää kantavansa loista sillä tartunta on usein oireeton. Raskauden aikana saatu tartunta voi siirtyä sikiöön ja saattaa aiheuttaa raskauden vaiheesta riippuen sikiön kuoleman, sikiövaurioita, ennenaikaisen synnytyksen tai syntymän jälkeen puhkeavan toksoplasmoosin joka pahimmillaan johtaa aivonkalvontulehdukseen ja lapsen menehtymiseen. Tämäkin on siis vakavasti otettava uhka.
Odottavien äitien tartuntojen määrät vaihtelevat hieman lähteiden mukaan. Ensinnäkin joka viides synnyttäjä on jo ennestään kantaja eikä siis voi saada tartuntaa uudelleen. He voivat huokaista helpotuksesta. Raskauden aikana toksoplasmoosin sairastaan Suomessa noin 100-130 naista vuodessa. Se kuinka suurella todennäköisyydellä tartunta siirtyy sikiöön ja aiheuttaako se pysyviä haittoja riippuu siitä kuinka pitkällä raskaus on. Duodecimin mukaiset riskiluvut:
Mitä pidemmällä raskaus on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä sikiö saa tartunnan, mutta samaan aikaan todennäköisyys pysyvästä haitasta pienenee. Synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavia lapsia syntyy Suomessa 20-60 vuodessa. Riski siihen että saisit tartunnan raskauden aikana, se siirtyisi sikiöön ja aiheuttaisi suurta haittaa, on siis melko pieni.
Varotoimet riskin minimoimiseksi ovat yksinkertaiset. Noudata hyvää hygieniaa, vältä raakaa lihaa ja kanamunia ja pastöroimatonta maitoa, pese tai kuori vihannekset ja hedelmät (periaatteessa vain mullan kanssa kosketuksissa olleet voivat olla saastuneita), käytä kumihanskoja/pese kädet huolellisesti kissanhiekan ja puutarhamullan käsittelyn tai lasten kanssa hiekkalaatikolla oleskelun jälkeen.
 |
| Et saa kissaltasi toksoplasmaa. |
Amerikassa ihmiset ovat hysterian riivaamana hankkiutuneet eroon kissoistaan plussan pärähdettyä tikkuun. Tähän ei todellakaan ole tarvetta. Purkkiruokaa syövän sisäkissan riski saada toksoplasmoosi on luultavasti pienempi kuin ihmisen. Kissat saavat tartunnan useimmiten pentuiässä, hiirimetsällä tai omistajan kisulleen syöttämästä raa'asta lihasta. "Jokelaisen tutkimuksen mukaan 48,4 prosentilla tutkituista 490 suomalaisesta kissasta todettiin vasta-aineita
toksoplasmaloista vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ovat jossain vaiheessa elämäänsä saaneet tartunnan ja
todennäköisesti levittäneet ulostaessaan loisen ookystamuotoja ympäristöönsä. Tämä vaihe kestää 1-3 viikkoa.
Tartunnan jälkeen kissalle muodostuu immuniteetti, eikä se eritä näitä ookystia enää uudelleen elämänsä aikana (kissaliitto, P.Jokelaisen toksoplasmatutkimuksesta)." Jos kissasi ulkoilee vapaasti, se on luultavasti jo saanut tartunnan ja ohittanut vaiheen jossa voisi levittää tautia. Jos kissasi ulkoilee vain valjaissa tai ei ollenkaan, etkä syötä sille raakaa lihaa, se tuskin tulee saamaan tartuntaa. Jos kissa kuitenkin sattuisi saamaan tartunnan sinun raskausaikanasi, eikä sinulla ole tapana napostella kissan hiekkalaatikosta ja osaat pestä kätesi hiekkalaatikon siivoamisen jälkeen, et tule saamaan tartuntaa kissalta. Jos asia näistä faktoista huolimatta huolettaa, voit pyytää neuvolaa testaamaan itsesi ja eläinlääkäriä testaamaan kissasi. Itse asuin 15 vuotta vapaasti ulkoilevan ja hurjan metsästäjäkisun kanssa, jolla varmasti oli tartunta ja olen ollut runsaasti tekemisissä kodittomien kissojen kanssa sekä Suomessa että ulkomailla, mutta minun verestäni ei löytynyt vasta-aineita.
Kissoja ei siis tarvitse pelätä. Ruuanlaitossa ja puutarhanhoidossa kannattaa kiinnittää huomiota hygieniaan. Ei syytä hysteriaan.
Lähteet:
www.evira.fi
www.hus.fi
www.terveyskirjasto.fi
www.kissaliitto.fi
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40261
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti